STRESSI INFOTÄRKEIMMÄT STRESSIN AIHEUTTAJAT OIREET JA HOITOKEINOTpitkittynyt stressi oireet krooninen stressi tunnepohjainen stressi psyykkinen stressi ihottuma |
STRESSI INFOAromaterapia lievittää stressiä Hampaiden narskuttelu ja krooninen stressi Krooninen stressi voi olla muiden terveysongelmien aiheuttama Liikunta rajoittaa ja helpottaa stressin oireita Globaali pandemia loi kroonisen stressikriisin Päihteet eivät ole oikea hoitotapa stressin tukahduttamiseen Stressi oireet - Hiustenlähtö ja kaljuuntuminen Stressi saattaa aiheuttaa haitallisia tulehduksia |
Tervetuloa - Stressi Info - sivustolle! STRESSI
stressi oireet AROMATERAPIA LIEVITTÄÄ STRESSIÄ Aromaterapia on hoitomuoto, jota voi käyttää ja hyödyntää stressin lievittämiseen. Kynttilöiden ja eteeristen öljyjen on tutkimuksissa osoitettu auttavan stressin hoidossa. Tutkimusten aikana havaittiin, että aromaterapia toimii muuttamalla aivojen suhtautumista stressitekijöihin. Sen lisäksi, miten aromaterapia vaikuttaa aivoihin, tämän tyyppisen hoidon osoitettiin myös alentavan kehossa tuotetun kortisolin määrää stressin aikana. Aromaterapia voi myös lisätä rauhoittavuuden tunnetta. Yksi yleisimmin valitetuista stressin sivuvaikutuksista on unettomuus. Aromaterapian tiedetään lisäävän unta ja unen laatua. Oikein käytettynä tämä stressiterapiamuoto voi myös vähentää stressin aiheuttamaa ahdistusta ja kohottaa mielialaa samanaikaisesti. Aromaterapia myös hyödyttää kehoa fyysisesti ja torjuu stressin vaikutuksia. Aromaterapiaa käyttävät ihmiset huomaavat usein, etteivät he ole hoidon jälkeen läheskään yhtä väsyneitä tai henkisesti väsyneitä kuin ennen hoitoa. Toisin kuin monet lääkkeet, joita usein määrätään stressin oireiden hoitoon, aromaterapia on täysin luonnollista, eikä sen käytöllä ole ikäviä tai terveydellisiä sivuvaikutuksia. Aromaterapiahoito on myös helppokäyttöinen ja edullinen. Lue koko Aromaterapia lievittää stressiä -artikkeli. HAMPAIDEN NARSKUTTELU JA KROONINEN STRESSI Hammaslääkärit tunnistavat kroonisen stressin helposti. Niille, jotka eivät usko kärsivänsä kroonisesta stressistä, on yksi henkilö, joka voi nopeasti selvittää, onko sinulla stressiä vai ei. Se on hammaslääkärisi. Hammaslääkärisi on helppo diagnosoida krooninen stressi, koska ongelma voi näkyä hampaidesi kunnossa. Tämä tila tunnetaan nimellä bruksismi, mutta useimmat ihmiset tuntevat sen yleisemmin joko hampaiden narskutteluna tai hampaiden yhteen puremisena. Ihmiset, jotka kärsivät stressistä, narskuttavat usein hampaitaan eivätkä välttämättä edes tiedä tekevänsä tätä. Bruksismi on tapa, jota tapahtuu sekä ollessasi hereillä että yöllä nukkuessasi. Hampaillesi aiheutetun vaurion määrä riippuu siitä, kuinka paljon, kuinka kovaa ja kuinka usein sinulla on hampaiden narskuttelua. Tästä syystä sinun tulee käydä säännöllisesti hammaslääkärissä. Hammaslääkärisi huomaa narskuttelun jo varhaisessa vaiheessa, jotta voit ryhtyä toimenpiteisiin hampaiden suojaamiseksi. Joitakin varoitusmerkkejä bruksismista on tahdosta riippumaton hampaiden yhteen pureminen. Tämän puremisen aikana voit liu'uttaa ylähampaitasi alahampaita vasten ja aiheuttaa kovia ääniä. Lue koko Hampaiden narskuttelu ja krooninen stressi -artikkeli. KROONINEN STRESSI VOI OLLA MUIDEN TERVEYSONGELMIEN AIHEUTTAMA Elämässä on monia stressaavia asioita. Työ. Suhteet. Raha. Mutta myös terveydentilasi voi vaikuttaa siihen, kuinka paljon stressiä joudut kohtaamaan päivittäin. Krooniset terveysongelmat voivatkin helposti johtaa krooniseen stressiin. Tämä on oikea noidankehä joidenkin sairauksien yhteydessä. Stressi voi pahentaa itse sairautta, mikä sitten taas aiheuttaa lisää stressiä. Otetaan esimerkiksi diabetes. Stressin tiedetään olevan ongelmallinen verensokeriarvoille, ja pelkkä sairauden hallinta itsessään on stressaavaa. Krooninen stressi ei ole sellainen terveysongelma, jonka käyt läpi vain kerran ja se on sitten ohi, kuten esimerkiksi vesirokko. Krooninen stressi on tila, joka rasittaa sinua päivästä toiseen, kaikkina aikoina. Se vaikuttaa siihen mitä syöt, kuinka nukut, millainen mieliala sinulla on ja paljon muuta. Diabeteksen ja muiden sairauksien aiheuttama stressi voi olla uuvuttavaa. Myös jotkut muut terveysongelmat voivat aiheuttaa kroonista stressiä. Syöpä esimerkiksi on pelottava sairaus, joka voi joskus olla lopullinen. Mutta myös ei kuolemaan johtavien vakavien terveysongelmien, kuten krooniset selkä- tai polvikivut, käsittely voi olla valtava stressi. Krooninen kipu on jotain, joka ei koskaan anna periksi. Lue koko Krooninen stressi voi olla muiden terveysongelmien aiheuttama -artikkeli. LIIKUNTA RAJOITTAA JA HELPOTTAA STRESSIN OIREITA Liikuntaharjoitteiden rooli kroonisen stressin oireiden hallinnassa. Krooninen stressi voi aiheuttaa monenlaisia erittäin epämukavia oireita. Siksi ihmisten, jotka kärsivät tämäntyyppisestä stressistä, on löydettävä keinoja hallita sitä. Yksi näistä hyödyllisistä keinoista on liikunta. Liikunta ei vain vähennä stressiä, vaan se voi myös auttaa sinua tuntemaan olosi paremmaksi. Stressorit, jotka ovat aiheuttaneet kroonisen stressin kehittymisen, voivat myös aiheuttaa ahdistusta. Liikunta voi auttaa myös stressin sivuvaikutuksiin. Kun harjoittelet, saat välittömän mielialan nousun, koska harjoittelu vapauttaa dopamiinia, aivojen välittäjäainetta. Tunnet olosi positiivisemmaksi ja huomaat, että et ole yhtä ärtyisä tai masentunut kuin ennen harjoittelua. Tiedät, että lihaskivut ja muut kivut, joita sinulla on ollut kehossasi, voivat paremmin harjoituksen ansiosta. Liikunta rajoittaa stressin oireita siten, että se auttaa kehoa. Toinen asia joka tapahtuu kun harjoittelet on endorfiinien vapautuminen. Tämä tapahtuu samanaikaisesti dopamiinin vapautumisen kanssa. Tämä endorfiinitulva lievittää kipua kehossa, joten kaikki kolotukset ja kivut tuntuvat helpottavan. Kun harjoittelet, sydämesi alkaa pumpata hieman nopeammin, joten saat paremman verenkierron kuin ennen harjoittelua. Lue koko Liikunta rajoittaa ja helpottaa stressin oireita -artikkeli. GLOBAALI PANDEMIA LOI KROONISEN STRESSIKRIISIN Suurin osa ihmisistä ei ole koskaan kokenut vuoden 2019 lopulla alkaneen koronaviruspandemian kaltaista pelottavaa tapahtumaa. Tämä oli tapahtuma, jossa elämä sellaisena kuin sen tunnemme muuttui. Alkoi "uusi normaali" ja yli kolmen vuoden kuluttuakaan asiat eivät ole vielä täysin palanneet normaaliksi. Ihmiset menettivät työpaikkansa, ihmissuhteet romahtivat, heidän terveytensä vaarantui tai he menettivät läheisiä viruksen vuoksi. Talous tuhoutui ja yritykset joutuivat lopettamaan. Ei ole ihme, että miesten ja naisten mielenterveys on kärsinyt niin paljon tänä myrskyisenä aikana. Jokaisella henkilöllä on omia pandemiaan liittyviä pelkoja. Jotkut sanoisivat, että pahinta oli klaustrofobian tunne, jota he tunsivat ollessaan lukittuina eristyksiin viikoiksi ja jopa kuukausiksi peräkkäin. Toiset sanoisivat, että heillä on nyt ihmisten välisen vuorovaikutuksen puute. He eivät päässeet keskustelemaan työtovereiden kanssa henkilökohtaisesti, heidän lapsillaan ei ollut leikkikavereita, joiden kanssa olla tekemisissä, eivätkä he voineet edes käydä isovanhempiensa tai muiden rakkaimpiensa luona, silloin kun he sitä olisivat eniten tarvinneet. Lue koko Globaali pandemia on luonut kroonisen stressikriisin -artikkeli. PÄIHTEET EIVÄT OLE OIKEA HOITOTAPA STRESSIN TUKAHDUTTAMISEEN Älä luo itsellesi lisää ongelmia käyttämällä alkoholia tai huumeita stressin lieventämiseen. Stressi on epämiellyttävää. Se voi aiheuttaa fyysisiä oireita. Se voi saada sinut tuntemaan olosi ahdistuneeksi. Se voi viedä sinulta onnen ja rauhan ja saada sinut tuntemaan olosi kurjaksi. Nämä ovat esimerkkejä syistä, miksi ihmiset alkavat etsiä tapaa tukahduttaa stressin aiheuttamat seuraukset. He saattavat päätyä käyttämään päihteitä kuten alkoholia tai huumeita. Tämä tunnetaan itselääkityksenä. Sen seurauksena kehittyy haitallinen tapa, jossa yritetään käyttää yhtä asiaa muuttamaan toisen vaikutuksia. Ihmiset ottavat päihteitä toivoen, että se lievittää stressiä ja sen aiheuttamia sivuvaikutuksia. He uskovat, että päihteiden käyttö rauhoittaa heidät tai antaa heille tauon stressin aiheuttamasta paineesta. Alkoholin tai huumeiden itselääkityksen ongelmana on, että se helpotus, jota saattaa tuntea hetken, ei kestä. Itse asiassa päihteiden käyttö voi aiheuttaa lisää ongelmia ja entisestään pahentaa stressiä. Ne voivat johtaa myös muihin ongelmiin. Jos käytät niitä pakokeinona voit vahingoittaa terveyttäsi juomalla liikaa alkoholia ja lääkkeisiin tai huumeisiin saattaa kehittyä riippuvuus. On syitä, miksi ihmiset tarttuvat tähän pakokeinoon. Stressin emotionaalinen puoli voi olla vaikeasti hallittavissa. He taistelevat epätoivon, pelon ja vihan aaltoja vastaan. Lue koko Päihteet eivät ole oikea hoitotapa stressin tukahduttamiseen -artikkeli. STRESSI OIREET - HIUSTENLÄHTÖ JA KALJUUNTUMINEN Hiustenlähtö ja kaljuuntuminen voivat olla kroonisen stressin aiheuttamia ongelmia. Krooninen stressi voi vaikuttaa ulkonäköösi. Jos olet huomannut hiustenlähtöä, stressi voi olla siihen yhtenä osasyynä. Kokemamasi stressiperäinen hiustenlähtö tunnetaan nimellä telogeeninen hiustenlähtö. Tutkimukset ovat osoittaneet, että tämäntyyppinen hiustenlähtö on yksi stressin oireista. Normaalisti hiuksesi käyvät läpi vaiheita, jotka tunnetaan nimellä kasvusykli. Tämän syklin aikana sinulla on tuhansia hiuskarvatuppeja, jotka kasvavat kiireisesti. Kun hiukset eivät kasva, ne siirtyvät niin sanottuun lepotilaan. Tässä tilassa hiukset putoavat karvan juuritupesta. Kaikki tämä on normaalia. Hiuksesi eivät käy läpi samaa tiettyä lepo- ja kasvutilavaihetta samanaikaisesti. Jos kävisi, kaljuuntuisit nopeasti. Sen sijaan hiuksesi osat ovat eri vaiheissa eri aikoina. Ongelmia alkaa esiintyä, kun stressi tulee mukaan kuvioon. Kun käyt läpi kroonista stressiä, se voi horjuttaa hiusten luonnollista tasapainoa ja johtaa liialliseen samanaikaiseen hiustenlähtöön. Et välttämättä edes ymmärrä, että olet stressaantunut, vaan huomaat yhtäkkiä päässäsi kaljuja laikkuja. Lue koko Stressi oireet - Hiustenlähtö ja kaljuuntuminen -artikkeli. STRESSI SAATTAA AIHEUTTAA HAITALLISIA TULEHDUKSIA Tutkimukset ovat osoittaneet, että pitkäaikaisen stressin vaikutukset voivat johtaa haitallisiin tulehduksiin. Kun olet stressaantunut, tämä tulehdus on kehosi reagointia siihen stressiin. Saatat joutua emotionaalisesti haastavaan tilanteeseen. Tai saatat tuntea olosi ylikuormittuneeksi ja tämä voi aiheuttaa stressiä. Riippumatta siitä, mikä stressin aiheuttaa, kehosi reagoi siihen samalla tavalla. Ongelmana on, että stressin aiheuttama tulehdus voi johtaa tiettyjen sairauksien kehittymiseen. Pitkäaikainen stressi pakottaa sinut kokemaan "taistele tai pakene" -tilan. Kehosi käy ylikierroksilla ja valmistautuu suojelemaan sinua. Tämä on luonnollinen ilmiö. Kun se tapahtuu, kehosi alkaa pumpata kortisolia. Tämä hormoni alkaa sitten toimia keskittäen koko kehosi huomion ja energian siihen, mitä uhkaa havaitaan. Kaikki kehossasi toimii täydellä teholla, kun se valmistautuu pelastamaan sinut. Sydämesi lyö nopeammin, adrenaliinisi on maksimitasolla ja pulssi ja verenpaine kohoavat. Lue koko Stressi saattaa aiheuttaa haitallisia tulehduksia -artikkeli. STRESSITASO JA STRESSIN FYYSISET OIREET Osa kroonisesta stressistä kärsivistä ei koskaan saavuta korkeinta stressitasoa. Lääkärit ovat jo pitkään varoittaneet stressin vaikutuksista terveyteen. Stressi aiheuttaa keholle lukuisia ongelmia, kuten korkean verenpaineen ja se on yhdistetty moniin vakaviin sairauksiin. Se voi myös aiheuttaa ja edistää emotionaalisia ongelmia kuten ahdistusta tai jopa masennusta. Normaali stressi on hyödyllistä. Sitä voidaan kuvata esimerkiksi viivakaaviolla, jossa stressi nousee, on huipussaan ja lopuksi laskee, kun tilanne ratkeaa tai kun stressin aiheuttanut syy on poissa. Tämän tyyppinen stressi voi jopa auttaa sinua saavuttamaan jotain tai suojella sinua. Hyvä uutinen on, että jos sinulla on normaali stressi, voit odottaa, että se saavuttaa jossakin vaiheessa huippunsa ja alkaa sitten lopulta laskea. Lopulta voit palata elämääsi ilman stressiä. Ne, joilla on krooninen stressi, kokevat vähemmän todennäköisesti stressin huippua. Itse asiassa jotkut kroonisesta stressistä kärsivät ihmiset eivät koskaan saavuta korkeinta stressitasoa. Silloin stressi ei laske. Se jatkaa nousuaan tai pysyy samana koko ajan. Tähän on monia syitä. Se voi johtua siitä, kuinka henkilö reagoi stressiin. Se voidaan myös liittää persoonallisuuteen. Lue koko Stressitaso ja stressin fyysiset oireet -artikkeli. Stressi Info - Stressi Info - yksityisyyden suoja - privacy. Stressi Info - vastuuvapaus - disclaimer. Kiitos vierailusta ja tervetuloa uudelleen Stressi Info -sivustolle! |
All rights reserved by MarTar. Unauthorized copying of this page prohibited. |